Hyvä kysymys...

-yhteinen asunto, yhteinen asuntovelka
-monena vuotena on kuitenkin kiintynyt mieheen syvästi, rakkaudesta en puhu. En taida rakastaa miestäni enään, vaan välitän hänestä syvästi ja haluan hänen parastaan jne
-huoli siitä kelpaanko kellekkään (jep jep, alhainen itsetunto nykyään)
-joutuisin tunnustamaan kaikille, että tämä vaan ei toiminut
-minua pidettäisiin "pahiksena", koska minä lähdin, ei mies. (näin toimii sukuni, jippii)
-avioliitto on pyhä asia minulle (niin se oli ennen miehellekkin, näin ainakin alusta asti väitti)
-pelko miten selviää laskuista yms yksin
-arki jäisi suht tyhjäksi, kun tottunut toisen läsnäoloon
-hellyydenkaipuu


Aloitin työt maanantaina ja ihanaa on. En ole edes miettinyt missä mies juoksee päivisin. En jaksa enää edes vaivatutua kiinnostumaan. Aion alkaa elää omaa elämääni ja irrottautumaan miehestä enemmän. Ajattelin myös aloittaa jonkin uuden harrastuksen. Jotain mitä olen halunnut tehdä jo vuosia.